Sparrailin kestävyysnäkökulmia australialaisen kollegani kanssa. Kun kerroin, mitä haluan saada aikaiseksi, hän tarttui käyttämiini termeihin kestävyys (sustainability) ja vastuullisuus (corporate responsibility). Hän ehdotti, enkö voisi mieluummin käyttää sanaa regeneratiivinen (regenerative). Termi on nyt rantautumassa myös Suomeen ja kuten monille lainasanoille, regneratiivisuudelle voi olla vaikea löytää suomen kielestä hyvää käännöstä. Paras suomennos on varmaankin uudistava, joten käytän sitä sekaisin sanan regneeratiivinen kanssa.
Uudistava ajattelu perustuu ajatukseen siitä, ettei meidän pitäisi vain minimoida kielteisiä vaikutuksiamme, vaan aktiivisesti vahvistaa ympäristöjen, yhteisöjen ja järjestelmien kykyä uudistua.
Käsitteen ytimessä on ajatus siitä, että aika tuhota toisia ihmisiä, elämiä ja luontoa on ohi. Jotta pääsemme regeneratiiviseen yhteiskuntaan, tarvitsemme uudistavaa johtajuutta. Se vaatii uudenlaista ajattelua, omien voimien ja intohimojen tunnistamista sekä rohkeutta näyttää esimerkkiä.
Mitä on uudistava johtajuus?
Perinteinen kestävyysjohtaminen sekä regeneratiivinen johtajuus pyrkivät molemmat edistämään positiivisia ympäristövaikutuksia ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä, mutta niiden lähestymistavoissa on eroja:
Perinteinen kestävyys- ja vastuullisuusjohtaminen, voi keskittyä vähentämään negatiivisia vaikutuksia ja minimoimaan haitallisia käytäntöjä, esimerkiksi vähentämään hiilijalanjälkeä tai jätteiden tuottamista. Regeneratiivinen johtajuus pyrkii aktiivisesti palauttamaan ja uudistamaan ekosysteemejä ja yhteisöjä. Tavoitteena ei ole pelkästään noudattaa lakeja ja määräyksiä tai vähentää riskejä tai haittoja, vaan myös osallistua aktiivisesti ympäristön ja yhteiskunnan elvyttämiseen ja positiivisten vaikutusten luomiseen.
Regeneratiivinen johtajuus ottaa kokonaisvaltaisemman, yksittäisiä ympäristöprojekteija tai -toimenpiteitä laajemman lähestymistavan, joka huomioi monimutkaiset yhteydet ja pyrkii ymmärtämään laajempaa kuvaa ympäristön ja ihmisen välisistä suhteista.
Rajat ylittävä näkökulma
Regeneratiivinen johtajuus vaatii kokonaisvaltaista systeemistä ajattelua. Yritys ei ole ympäröivästä maailmasta irrallinen saareke. Päätökset vaikuttavat työntekijöihin, asiakkaisiin, kumppaneihin, yhteisöihin ja ympäristöön – joskus tavalla, jota emme heti näe. Uudistava johtaja yrittää siksi nähdä oman organisaationsa rajojen yli ja tarkastella myös päätösten pitkän aikavälin seurauksia.
Systeeminen ajattelu tarkoittaa myös sitä, ettei uudistumista tehdä yksin. Uudistava johtajuus etsii erilaisia näkökulmia, rakentaa kumppanuuksia ja ottaa ihmiset mukaan muutokseen. Kukaan ei yksin näe koko systeemiä.
Kestävän luovuuden ja innovaatioiden johtaminen
Pelkkä haittojen vähentäminen ei vielä synnytä uutta. Tarvitsemme myös kykyä kuvitella ja rakentaa toisenlaisia tapoja toimia.
Siksi uudistava johtajuus tarvitsee kestävää luovuutta: kykyä luoda uutta samalla kun kysymme, mitä luovuutemme saa maailmassa aikaan.
Uudistava johtaja ei siis kysy vain: Miten voisimme tehdä tämän vähemmän haitallisesti?
Hän kysyy myös: Mitä voisimme tehdä niin, että toimintamme vahvistaisi ympärillämme olevaa elämää, yhteisöjä ja järjestelmiä?
Uudistavan johtajuuden ehkä kiinnostavin ajatus on, että johtajuus kuuluu kaikille.
Johtajuus ei kuulu vain johtajille
Jokainen meistä tekee valintoja, vaikuttaa muihin ihmisiin ja osallistuu niiden järjestelmien rakentamiseen, joissa elämme ja työskentelemme. Jokainen voi myös kysyä, jätänkö oman pienen osani maailmasta jälkeeni köyhempänä, ennallaan vai vähän elinvoimaisempana.
Se laittaa pohtimaan, mitä todellinen johtajuus oikeastaan on.
Kuva: Miisa Helenius, Regents University, jossa suoritin The Three Principles (3P) Fasilitator and Coach koulutuksen vuosina 2019-20.
